Euroopan biotalous on vahva, ja biopohjaisen teollisuuden vuotuinen liikevaihto on 780 miljardia euroa.

1. EU:n biotalouden tila

Eurostatin vuoden 2018 tietojen analyysi osoittaa, että EU27-maissa ja Isossa-Britanniassa koko biotalouden kokonaisliikevaihto, mukaan lukien alkutuotannon alat, kuten elintarvikkeet, juomat, maatalous ja metsätalous, oli hieman yli 2,4 biljoonaa euroa, kun vuoden 2008 vuotuinen kasvu oli noin 25 %.

Elintarvike- ja juomateollisuus muodostaa noin puolet biotalouden kokonaisliikevaihdosta, kun taas biopohjaiset teollisuudenalat, kuten kemikaalit ja muovit, lääkkeet, paperi ja paperituotteet, metsäteollisuus, tekstiilit, biopolttoaineet ja bioenergia, muodostavat noin 30 prosenttia. Lisäksi lähes 20 prosenttia tuloista tulee maatalouden ja metsätalouden alkutuotannosta.

2. EU:n tilabiopohjainentalous

Vuonna 2018 EU:n biopohjaisen teollisuuden liikevaihto oli 776 miljardia euroa, kun se vuonna 2008 oli noin 600 miljardia euroa. Näistä paperi ja paperituotteet (23 %) sekä puutuotteet ja huonekalut (27 %) muodostivat suurimman osan, yhteensä noin 387 miljardia euroa; biopolttoaineet ja bioenergia muodostivat noin 15 %, yhteensä noin 114 miljardia euroa; ja biopohjaiset kemikaalit ja muovit, joiden liikevaihto oli 54 miljardia euroa (7 %).

Kemikaali- ja muoviteollisuuden liikevaihto kasvoi 68 prosenttia 32 miljardista eurosta noin 54 miljardiin euroon;

Lääketeollisuuden liikevaihto kasvoi 42 % 100 miljardista eurosta 142 miljardiin euroon;

Muiden pienten kasvualojen, kuten paperiteollisuuden, liikevaihto kasvoi 10,5 % 161 miljardista eurosta 178 miljardiin euroon;

Tai vakaan kehityksen, kuten tekstiiliteollisuuden, liikevaihto kasvoi vain yhden prosentin, 78 miljardista eurosta 79 miljardiin euroon.

3. Työllisyyden muutokset EU:ssabiopohjainen talous

Vuonna 2018 EU:n biotalouden kokonaistyöllisyys oli 18,4 miljoonaa. Vuosina 2008–2018 koko EU:n biotalouden työllisyyskehitys suhteessa kokonaisliikevaihtoon osoitti kuitenkin laskusuuntaa. Työllisyyden lasku koko biotaloudessa johtuu kuitenkin suurelta osin maataloussektorin laskusta, jota ajavat alan lisääntyvä optimointi, automatisointi ja digitalisointi. Muiden toimialojen, kuten lääketeollisuuden, työllisyysasteet ovat pysyneet vakaina tai jopa nousseet.

Biopohjaisten teollisuudenalojen työllisyyskehitys osoitti pienintä laskusuuntaa vuosien 2008 ja 2018 välillä. Työllisyys laski 3,7 miljoonasta vuonna 2008 noin 3,5 miljoonaan vuonna 2018, ja erityisesti tekstiiliteollisuus menetti tänä aikana noin 250 000 työpaikkaa. Muilla toimialoilla, kuten lääketeollisuudessa, työllisyys kasvoi. Vuonna 2008 työllisiä oli 214 000, ja nyt luku on noussut noin 327 000:een.

4. Työllisyyserot EU-maiden välillä

EU:n biopohjaisia ​​taloustietoja osoittavat, että jäsenmaiden välillä on selkeitä eroja työllisyyden ja tuotoksen suhteen.

Esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan maat, kuten Puola, Romania ja Bulgaria, hallitsevat biopohjaisen talouden alhaisemman jalostusarvon sektoreita, jotka luovat paljon työpaikkoja. Tämä osoittaa, että maataloussektori on yleensä työvoimavaltainen verrattuna korkean jalostusarvon sektoreihin.

Länsi- ja Pohjoismaissa sen sijaan vaihtuvuus on paljon suurempi suhteessa työllisyyteen, mikä viittaa suurempaan lisäarvoa tuottavien teollisuudenalojen, kuten öljynjalostuksen, osuuteen.

Maat, joissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurin, ovat Suomi, Belgia ja Ruotsi.

5. Visio
Vuoteen 2050 mennessä Euroopalla on kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuusketju, joka edistää työllisyyttä, talouskasvua ja biokierrätysyhteiskunnan muodostumista.
Tällaisessa kiertotalousyhteiskunnassa tietoon perustuvat kuluttajat valitsevat kestäviä elämäntapoja ja tukevat talouksia, jotka yhdistävät talouskasvun sosiaaliseen hyvinvointiin ja ympäristönsuojeluun.